mirror of https://github.com/tLDP/LDP
938 lines
32 KiB
Plaintext
938 lines
32 KiB
Plaintext
<!doctype linuxdoc system>
|
|
|
|
<!-- This is the Finnish-HOWTO original source code in Linuxdoc-SGML.
|
|
Copyright © 1996 by Pekka Taipale.
|
|
See the abstract below for more copyright info.
|
|
-->
|
|
|
|
<article>
|
|
|
|
<!-- Title information -->
|
|
|
|
<title>Finnish-HOWTO</title>
|
|
<author>Pekka Taipale, <tt/pjt@iki.fi/
|
|
<date>v1.1f, 14 February 1996
|
|
<abstract>
|
|
|
|
This document describes how to finlandize Linux - Finnish keyboard
|
|
mapping, time zone, 8-bit clean settings for applications, etc.
|
|
Except for this abstract, the text is in Finnish because that is the
|
|
benefit of the intended audience. This document may be reproduced at
|
|
the usual Linux HOWTO terms. If you use it commercially, you're
|
|
welcome to do so but I'd like to be notified. If you have questions,
|
|
contact me at my e-mail address.
|
|
|
|
</abstract>
|
|
|
|
<!-- Table of contents -->
|
|
<toc>
|
|
|
|
<!-- Begin the document -->
|
|
|
|
<sect>Johdanto <label id="joh">
|
|
|
|
<sect1> Mikä HOWTO?
|
|
|
|
<p> Tämä dokumentti kertoo, mitä pitäisi
|
|
tehdä Linuxin suomettamiseksi sen jälkeen kun
|
|
käyttöjärjestelmä perussovelluksineen on asennettu
|
|
koneeseen jostain Linux-jakelusta. Näin saadaan suomalaiset
|
|
kirjaimet, näppäimistö ja muut paikalliset asetukset
|
|
toimimaan oikein. Lähtökohtana on Slackware- tai
|
|
RedHat-jakelusta asennettu Linux-järjestelmä, mutta ohjeista
|
|
on todennäköisesti apua myös muiden
|
|
Linux-jakeluversioiden käyttäjille.
|
|
|
|
Varsin suuri osa ohjeista pätee Linuxin lisäksi muissakin
|
|
Unix-tyyppisissä järjestelmissä. Sama toimii myös
|
|
toisinpäin: jos et löydä etsimääsi tietoa
|
|
tästä dokumentista, tutki muita FAQ- jne. tiedostoja (ks.
|
|
esim. Linuxin HOWTO-dokumentit sekä viitteet [<ref id="unixhelp"
|
|
name="UNIXHelp">] ja [<ref id="faqs" name="faqs">]). Tämän
|
|
dokumentin viitteissä on, mikäli mahdollista, käytetty
|
|
kotimaisia peilauksia ulkomailla sijaitsevien alkuperäisten
|
|
tiedostovarastojen asemesta.
|
|
|
|
Tässä ohjeessa ei ole yleensä eritelty
|
|
root-käyttäjän ja tavallisen käyttäjän
|
|
tekemiä asetuksia. Jotkut ohjeista ovat siis ainoastaan
|
|
ylläpitäjän heiniä ja vaikuttavat koneen kaikkiin
|
|
käyttäjiin, jotkut taas ovat tavallisen
|
|
käyttäjän itselleen tekemiä asetuksia.
|
|
Linux-koneissa ylläpitäjä ja käyttäjä
|
|
ovat usein - mutta eivät aina - sama henkilö. Hyvin monet
|
|
asetukset voi tehdä molemmilla tavoilla; esim. kaikkien
|
|
käyttäjien oletukset hakemistossa <tt> /etc </tt>oleviin
|
|
tiedostoihin ja käyttäjän omat asetukset
|
|
kotihakemistossa <tt> $HOME </tt>oleviin pisteellä alkaviin
|
|
tiedostoihin.
|
|
|
|
<sect1> Tekijänoikeuksista ja kopioinnista
|
|
|
|
<p> Copyright © 1996 by Pekka Taipale. Tätä dokumenttia
|
|
saa kopioida ja levittää muuttamattomana vapaasti. Jos
|
|
levität muutettua tai lyhennettyä versiota dokumentista,
|
|
tätä tekijänoikeusmerkintää ei saa poistaa.
|
|
En ota vastuuta mahdollisista virheistä enkä varsinkaan
|
|
muiden muuttamista versioista. Jos teet dokumenttiin
|
|
lisäyksiä tai korjauksia, merkitse selvästi oma
|
|
työsi. Parasta olisi, jos lähettäisit
|
|
korjausehdotuksesi minulle osoitteeseen <tt/ pjt@iki.fi / jolloin ne
|
|
voidaan ottaa mukaan alkuperäiseen tekstiin.
|
|
|
|
<sect1> Tekstin esitystavasta
|
|
|
|
<p> Tämä HOWTO on kirjoitettu SGML-muodossa. HTML-, TeX- ja
|
|
tekstiversiot generoidaan SGML:stä Linuxdoc-SGML -ohjelmalla
|
|
[<ref id="linuxdoc" name="Linuxdoc">]. Tämän tekstin
|
|
ulkopuolelle osoittavat viittaukset (HTML-versiossa linkit) on koottu
|
|
yhteen paikkaan, ks. luku <ref id="vii" name="Aiheeseen
|
|
liittyvää materiaalia">. Muualla dokumentissa olevat linkit
|
|
ovat ristiinviittauksia dokumentin sisällä. Näin on
|
|
menetelty siksi, että olisi helpompi hahmottaa, milloin
|
|
HTML-version linkin seuraaminen on viemässä lukemaan jotakin
|
|
muuta dokumenttia ja milloin se on ristiinviittaus tämän
|
|
HOWTO:n sisällä.
|
|
|
|
<!-- (outdated 1996-02-14) Jos luet tekstiversiota ja suomalaisten
|
|
kirjainten esitysmuoto on saksalainen umlaut-käytäntö
|
|
ae- ja oe-yhdistelmineen, syynä on - paradoksaalista kyllä -
|
|
se, että Linux-HOWTO-projekti jakelee tekstimuotoiset HOWTO:t
|
|
vain ASCII-muodossa eikä tämänkin dokumentin
|
|
suosittelemana ISO-Latin-1-tekstinä. -->
|
|
|
|
<!-- (outdated 1996-02-14) PostScript-versiossa suomalaiset kirjaimet
|
|
voivat olla mitä sattuu, koska sgml2ps ei tue
|
|
ISO-Latin-1-merkistöä ja TeX:n babel-pakettia (linuxdoc:n
|
|
versiossa 1.4). Lopputuloksesta saa kunnollisen muuttamalla linuxdoc:n
|
|
tiedostoa <tt> $LINUXDOCLIB/rep/latex/mapping </tt> siten
|
|
että dokumentti käyttää kohdassa <ref id="tex"
|
|
name="TeX"> mainittuja tyylejä. -->
|
|
|
|
<sect1> Kiitokset
|
|
|
|
<p> Kiitos kaikille kommentteja ja korjauksia esittäneille.
|
|
Erityisesti mainittakoon Tuomas Aura, Tuomas Eerola, Timo Korvola,
|
|
Jaakko Ruohio, Jani Tammi ja Lars Wirzenius.
|
|
|
|
<sect> Näppäimistöasetukset <label id="nap">
|
|
|
|
<sect1> Perusnäppäimistö
|
|
|
|
<p> Tässä kerrotaan tekstikonsolin
|
|
näppäimistöasetuksista. X-ympäristöstä
|
|
on tietoa luvussa <ref id="x11" name="X11R6">.
|
|
|
|
Jos näppäimistösi on Linuxin asennuksen
|
|
jäljiltä amerikkalaista mallia, olet ohittanut
|
|
näppäimistökartan valinnan asennusohjelmassa.
|
|
Näppäimistökartaksi kannattaa valita ISO
|
|
Latin-1-merkkejä (ks. kohta <ref id="latin1" name="alla">)
|
|
tuottava kartta <em/ fi-latin1/. Seitsemänbittinen <em/fi/-kartta
|
|
on poistumassa käytöstä eikä sitä kannata
|
|
käyttää jos siihen ei ole erityistä tarvetta.
|
|
|
|
Slackware-järjestelmissä näppäimistökartan
|
|
voi asettaa lisäämällä tiedostoon <tt>
|
|
/etc/rc.d/rc.keymap </tt>tai <tt> /etc/rc.d/rc.local </tt>seuraava
|
|
rivi:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
/usr/bin/loadkeys fi-latin1 # Finnish latin1 keymap
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
RedHatissa asetus taas on tiedostossa <tt>
|
|
/etc/sysconfig/keyboard</tt>, jossa pitää olla seuraava rivi:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
KEYTABLE=/usr/lib/kbd/keytables/fi-latin1.map
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Debian-järjestelmissä asetus tehdään tiedostoon
|
|
<tt> /etc/rc.boot/console</tt>.
|
|
|
|
Näppäimistökarttatiedostot ovat yleensä
|
|
hakemistossa <tt> /usr/lib/kbd/keytables</tt>. Mikäli
|
|
fi-latin1 -karttaa ei löydy tästä hakemistosta, etsi
|
|
esim. Slackware-jakelun keytbls-paketti. Ruotsalaiset
|
|
käyttävät samaa näppäimistökarttaa kuin
|
|
suomalaiset.
|
|
|
|
<sect1> ISO Latin-1 -merkistö <label id="latin1">
|
|
|
|
<p> Suomenkielinen teksti kirjoitetaan
|
|
Linux-ympäristössä ISO Latin-1 -merkistöllä,
|
|
joka käyttää 7-bittisiä ASCII-merkkejä
|
|
englannin perusaakkosten näyttämiseen ja 8-bittisiä ns.
|
|
ISO-skandeja suomalaisiin kirjaimiin å, ä, ö jne.
|
|
Myös mm. MS Windows käyttää samaa
|
|
merkistöä. Lisätietoja löytyy Timo Kiravuon
|
|
merkistöohjeesta [<ref id="skandit" name="skandit">] ja
|
|
Jukka Korpelan ISO-Latin-1-merkkejä käsittelevästä
|
|
tekstistä [<ref id="isolatin1" name="ISO-latin1">].
|
|
|
|
Jos fi-latin1 -näppäimistöllä ä:n ja ö:n
|
|
painalluksista tulee d- ja v-kirjaimia, hukkuu kahdeksas bitti
|
|
jonnekin. Ks. Pääteasetukset-kohta (<ref id="paa" name="">)
|
|
sekä rlogin (<ref id="rlogin" name="">) ja telnet (<ref
|
|
id="telnet" name="">). Jos skandien painaminen aiheuttaa piippauksia
|
|
tai mitään ei tapahdu, sovellus (esim. komentotulkki) ei
|
|
huoli 8-bittisiä merkkejä. Katso sovelluksien kohdalta
|
|
komentotulkkisi asetukset (kohdat <ref id="bash" name="bash"> ja <ref
|
|
id="tcsh" name="tcsh">).
|
|
|
|
<sect1> Näppäimistökartan parantelua
|
|
|
|
<p>
|
|
|
|
<em/Timo Korvola ehdottaa/:
|
|
|
|
Gravea, tildeä ja sirkumfleksia tarvitaan sen verran usein,
|
|
että elämän helpottamiseksi voi tehdä
|
|
fi-latin1.map:in lataamisen jälkeen vaikkapa näin:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
loadkeys << '@loadkeys'
|
|
keycode 5 = four currency dollar
|
|
keycode 13 = dead_acute grave
|
|
keycode 27 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
|
|
keycode 97 = Compose
|
|
@loadkeys
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Tämä korjaa myös shift 4:n tuottamaan valuuttamerkin
|
|
siten kuin näppäimistössä lukee. Oikeasta
|
|
controlista tehdään compose, jolla voi tuottaa vaikkapa è:n
|
|
näppäilemällä compose ` e.
|
|
|
|
Konsolin näppäinkoodit saa helposti selville ohjelmalla <tt/
|
|
showkey/.
|
|
|
|
<sect> Pääteasetukset <label id="paa">
|
|
|
|
<p> 8-bittisten suomalaisten merkkien toimiminen vaatii, että
|
|
pääteyhteys on 8-bittinen. Yleensä Linux-koneen
|
|
näppäimistöllä ja päätelinjoilla
|
|
näin onkin, mutta mikäli ei ole, asetus saadaan
|
|
päälle laittamalle seuraava komento komentotulkin
|
|
alustustiedostoon (<tt>.profile</tt>, <tt> .login </tt>jne):
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
stty pass8
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
8-bittisten merkkien toimiminen rlogin- ja telnet-yhteyksien yli on
|
|
selitetty alempana sovelluksien kohdalla (ks. kohdat <ref id="rlogin"
|
|
name="rlogin"> ja <ref id="telnet" name="telnet">).
|
|
|
|
|
|
<sect> Ympäristön lokaaliasetukset <label id="lok">
|
|
|
|
<p> Lokaaliasetusten tarkoitus on saada ohjelmat noudattamaan
|
|
esimerkiksi eri kielten erilaisia
|
|
aakkosjärjestyssääntöjä ja muita
|
|
käytäntöjä. Lokaalit vaikuttavat mm. kellonaikojen
|
|
ja päivämäärien tulostusmuotoon ja tietueiden
|
|
lajittelujärjestykseen eri ohjelmia käytettäessä -
|
|
mikäli ohjelmat on tehty asianmukaisella tavalla ja kirjastot
|
|
tukevat kyseistä lokaalia.
|
|
|
|
Uudehkojen Linux-jakelujen (Slackware 3.0 ja RedHat 2.1) kirjastot
|
|
tukevat dokumenttien mukaan yleistä eurooppalaista
|
|
Latin1-merkistölokaalia ISO-8859-1. Oikea lokaaliasetus Suomessa
|
|
on <tt/ finnish.iso88591/. Lokaali asetetaan
|
|
ympäristömuuttujien LC_CTYPE, LC_TIME jne. avulla (ks.
|
|
<tt/ man 7 locale/).
|
|
|
|
Voi olla viisasta asettaa suomalainen lokaali jo nyt, niin että
|
|
spesifisen suomalaisen lokaalituen mahdollisesti joskus
|
|
ilmestyessä kirjastoihin se otetaan käyttöön.
|
|
Lokaalin asetus voi olla myös epäviisasta, koska esim.
|
|
päivämäärätulostuksen muodon muuttuminen voi
|
|
muuttaa komentotiedostojen toimintaa ja rikkoa siten ohjelmia.
|
|
LC_TIME-lokaalin POSIX-asetuksella date-komennon tulostus on muotoa <tt/ Wed
|
|
Aug 9 13:33:39 EETDST 1995 /kun taas suomalaisella lokaalilla
|
|
se olisi muotoa <tt/ 9.8.1995 13:33:39/.
|
|
|
|
LC_ALL- tai LC_TIME-asetuksen tekeminen ei siis ole
|
|
välttämättä järkevää, mutta
|
|
LC_CTYPE ja LC_COLLATE kannattaa asettaa suomalaiseksi. Esim. tcsh vaatii
|
|
LC_CTYPE-asetuksen, jotta 8-bittiset merkit toimisivat.
|
|
|
|
Jos käytät komentotulkkina csh-varianttia (kuten tcsh),
|
|
haluat todennäköisesti tehdä asetuksen tiedostossa <tt>
|
|
/etc/csh.cshrc </tt>tai <tt> $HOME/.cshrc</tt>:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
setenv LC_CTYPE finnish.iso88591
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Jos taas käytät sh-varianttia (kuten bash tai pdksh), kirjoita
|
|
tiedostoon <tt> /etc/profile </tt>tai <tt> $HOME/.profile</tt>:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
export LC_CTYPE=finnish.iso88591
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
|
|
<sect> Aikavyöhykeasetukset <label id="aik">
|
|
|
|
<p> Linux-koneen CMOS-kello voi osoittaa joko UTC-aikaa - kuten
|
|
UNIX-koneissa on yleensä tapana - tai paikallista aikaa. (UTC on
|
|
kansainvälinen normaaliaika, suunnilleen sama kuin Greenwich Mean
|
|
Time eli GMT.) Linux-jakelut olettavat yleensä kellon
|
|
käyvän paikallista aikaa, koska MS-DOS ja muut tavalliset
|
|
PC-käyttöjärjestelmät eivät tunne
|
|
aikavyöhykkeitä. Tällöin Linuxin
|
|
käynnistystiedostoissa - esim. <tt>/etc/rc.d/rc.S </tt>
|
|
(Slackware) tai <tt>/etc/rc.d/rc.sysinit</tt> (RedHat) - on komento
|
|
<tt/ clock -s/. Jos kello on UTC-ajassa, komennon pitää olla
|
|
<tt/ clock -u -s/.
|
|
|
|
Kun CMOS-kello on UTC-ajassa, käyttöjärjestelmä
|
|
huolehtii ajan näyttämisestä oikein mm. kesäaikaan
|
|
siirryttäessä, kunhan aikavyöhyke on asetetty oikein.
|
|
Jos CMOS-kello on paikallisessa ajassa, kesä- ja talviaikoihin
|
|
siirtymiset on tehtävä käsin. CMOS-kellon aikaa voi
|
|
muuttaa joko CMOS-setupista käsin tai sitten Linuxissa
|
|
clock-komennolla (ks. <tt/ man 8 clock/).
|
|
|
|
Suomen aikavyöhyke on EET (Eastern European Time).
|
|
Aikavyöhykkeen voi asentaa käyttöjärjestelmän
|
|
asennuksen yhteydessä; mikäli et tehnyt sitä tai teit
|
|
sen väärin, voit tehdä asetuksen root-tunnuksella
|
|
komennolla
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
ln -s /usr/lib/zoneinfo/Europe/Helsinki /usr/lib/zoneinfo/localtime
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
(Vanhemmissa Linux-jakeluissa ei ole Helsinki-vyöhykettä;
|
|
käytä EET:tä).
|
|
|
|
Yleensä systeemin oletusaikavyöhykkeen asettaminen
|
|
riittää. Jos yksittäinen käyttäjä
|
|
tarvitsee erilaisen aikavyöhykkeen, sen voi asettaa
|
|
käyttäjäkohtaisesti TZ-muuttujalla.
|
|
POSIX-käytäntö on, että TZ-asetus on muotoa
|
|
EET-2EETDST, mikä tarkoittaa, että aikavyöhyke on EET,
|
|
se on kaksi tuntia edellä GMT:tä, ja kesäaikaan
|
|
siirrytään EETDST-säännön mukaan. Asetus
|
|
saadaan aikaan komentotulkin alustustiedostossa, esim.
|
|
bash-käyttäjille lisäämällä kotihakemiston
|
|
<tt> .profile</tt>-tiedostoon rivi
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
export TZ=EET-2EETDST
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
|
|
<sect> X11R6 <label id="x11">
|
|
|
|
<p> XFree86 saa näppäimistökarttansa Linuxin
|
|
konsolilta. Useimpien näppäinten (ml. ä ja ö)
|
|
pitäisi toimia suoraan oikein, kun konsolin
|
|
näppäimistökartta on asetettu. "Kuolleiden"
|
|
näppäinten määrityksiä (dead_acute,
|
|
dead_diaeresis ym.) ei kuitenkaan saada konsolilta, joten lopputulosta
|
|
täytyy hieman paikkailla.
|
|
|
|
Jos kone on konfiguroitu käynnistämään xdm eli
|
|
käyttäjä ei kirjoittaudu sisään
|
|
virtuaalikonsolille vaan suoraan X11:aan, voi olla tarpeen asettaa
|
|
koko suomalainen näppäimistökartta <tt/
|
|
.Xmodmap/-tiedostossa.
|
|
|
|
Mikäli AltGr-näppäin ei toimi (merkit {, [, ],
|
|
}, \ jne.), tarkista, että X:n konfigurointitiedostossa
|
|
(<tt>/etc/XF86Config </tt>tai <tt> /usr/lib/X11/XF86Config</tt>) on rivi
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
RightAlt ModeShift
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
ja että sitä ei ole kommentoitu pois #-merkillä.
|
|
|
|
X:n käynnistysskriptit ajavat yleensä xmodmap-ohjelman, joka
|
|
muuttaa X:n näppäimistökarttaa käyttäjän
|
|
<tt> .Xmodmap</tt>-tiedoston perusteella. <tt> .Xmodmap</tt>-tiedosto
|
|
voi näyttää esim. tältä:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
keycode 13 = 4 currency dollar
|
|
keycode 21 = acute grave
|
|
keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Tässä näppäimeen, jonka näppäinkoodi on
|
|
13 (näppäimistön päälohkon
|
|
numeronäppäin 4) sidotaan merkit 4, valuuttamerkki ja
|
|
$, jotka tulevat, kun ko. näppäintä painetaan
|
|
yksinään, shiftin kanssa ja AltGr-näppäimen
|
|
kanssa.
|
|
|
|
Näppäimeen 21 (Backspace-näppäimen vieressä)
|
|
sidotaan hipsumerkit ja näppäimeen 35 (å:n ja Enterin
|
|
välissä) sidotaan "kuolleet pisteet" (¨) sekä
|
|
sirkumfleksi ("hattumerkki") ja tilde (˜). Voit kirjoittaa esim.
|
|
saksalaisen ü-kirjaimen painamalla ensin kuolleita pisteitä ja
|
|
sitten u:ta. .Xmodmap-tiedoston muutokset saa heti
|
|
käyttöön komennolla
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
xmodmap .Xmodmap
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Ks. <tt> man xmodmap</tt>. Huomaa, että emacs saattaa kohdella
|
|
näppäimiä poikkeavasti. X:n alla
|
|
näppäinkoodit saa selville ohjelmalla <tt/ xev/.
|
|
|
|
<bf> Esimerkki X11-näppäimistökartasta </bf> <label id="xmodmap">
|
|
|
|
Tämän voi sijoittaa <tt/ .Xmodmap/-tiedostoon.
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
keycode 8 =
|
|
keycode 9 = Escape
|
|
keycode 10 = 1 exclam
|
|
keycode 11 = 2 quotedbl at
|
|
keycode 12 = 3 numbersign sterling
|
|
keycode 13 = 4 dollar dollar
|
|
keycode 14 = 5 percent
|
|
keycode 15 = 6 ampersand
|
|
keycode 16 = 7 slash braceleft
|
|
keycode 17 = 8 parenleft bracketleft
|
|
keycode 18 = 9 parenright bracketright
|
|
keycode 19 = 0 equal braceright
|
|
keycode 20 = plus question backslash
|
|
keycode 21 = apostrophe grave
|
|
keycode 22 = Delete
|
|
keycode 23 = Tab
|
|
keycode 24 = Q
|
|
keycode 25 = W
|
|
keycode 26 = E
|
|
keycode 27 = R
|
|
keycode 28 = T
|
|
keycode 29 = Y
|
|
keycode 30 = U
|
|
keycode 31 = I
|
|
keycode 32 = O
|
|
keycode 33 = P
|
|
keycode 34 = aring Aring
|
|
keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
|
|
keycode 36 = Return
|
|
keycode 37 = Control_L
|
|
keycode 38 = A
|
|
keycode 39 = S
|
|
keycode 40 = D
|
|
keycode 41 = F
|
|
keycode 42 = G
|
|
keycode 43 = H
|
|
keycode 44 = J
|
|
keycode 45 = K
|
|
keycode 46 = L
|
|
keycode 47 = odiaeresis Odiaeresis
|
|
keycode 48 = adiaeresis Adiaeresis
|
|
keycode 49 = section onehalf
|
|
keycode 50 = Shift_L
|
|
keycode 51 = apostrophe asterisk
|
|
keycode 52 = Z
|
|
keycode 53 = X
|
|
keycode 54 = C
|
|
keycode 55 = V
|
|
keycode 56 = B
|
|
keycode 57 = N
|
|
keycode 58 = M
|
|
keycode 59 = comma semicolon
|
|
keycode 60 = period colon
|
|
keycode 61 = minus underscore
|
|
keycode 62 = Shift_R
|
|
keycode 63 = KP_Multiply
|
|
keycode 64 = Alt_L
|
|
keycode 65 = space
|
|
keycode 66 = Caps_Lock
|
|
keycode 67 = F1
|
|
keycode 68 = F2
|
|
keycode 69 = F3
|
|
keycode 70 = F4
|
|
keycode 71 = F5
|
|
keycode 72 = F6
|
|
keycode 73 = F7
|
|
keycode 74 = F8
|
|
keycode 75 = F9
|
|
keycode 76 = F10
|
|
keycode 77 = Num_Lock
|
|
keycode 78 = Scroll_Lock
|
|
keycode 79 = Home KP_7 KP_7 Home
|
|
keycode 80 = Up KP_8 KP_8 Up
|
|
keycode 81 = Prior KP_9 KP_9 Prior
|
|
keycode 82 = KP_Subtract
|
|
keycode 83 = Left KP_4 KP_4 Left
|
|
keycode 84 = Begin KP_5 KP_5 Begin
|
|
keycode 85 = Right KP_6 KP_6 Right
|
|
keycode 86 = KP_Add
|
|
keycode 87 = End KP_1 KP_1 End
|
|
keycode 88 = Down KP_2 KP_2 Down
|
|
keycode 89 = Next KP_3 KP_3 Next
|
|
keycode 90 = Insert KP_0 KP_0 Insert
|
|
keycode 91 = Delete KP_Decimal KP_Decimal Delete
|
|
keycode 92 = 0x1007ff00
|
|
keycode 93 =
|
|
keycode 94 = less greater bar
|
|
keycode 95 = F11
|
|
keycode 96 = F12
|
|
keycode 97 = Home
|
|
keycode 98 = Up
|
|
keycode 99 = Prior
|
|
keycode 100 = Left
|
|
keycode 101 = Begin
|
|
keycode 102 = Right
|
|
keycode 103 = End
|
|
keycode 104 = Down
|
|
keycode 105 = Next
|
|
keycode 106 = Insert
|
|
keycode 107 = Delete
|
|
keycode 108 = KP_Enter
|
|
keycode 109 = Control_R
|
|
keycode 110 = Pause
|
|
keycode 111 = Print
|
|
keycode 112 = KP_Divide
|
|
keycode 113 = Alt_R Mode_switch
|
|
keycode 114 = Break
|
|
keycode 115 =
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
|
|
|
|
<sect> Eräiden sovellusten asetukset <label id="sov">
|
|
|
|
<p> Tähän ei ole kerätty kaikkia mahdollisia
|
|
sovelluksia; lisäapua voi löytyä esim. German-HOWTO:sta
|
|
[<ref id="germanhowto" name="german">].
|
|
|
|
<sect1> bash <label id="bash">
|
|
|
|
<p> Tee kotihakemistoosi tiedosto <tt/ .inputrc/, ja laita sinne
|
|
nämä rivit:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
set meta-flag on
|
|
set convert-meta off
|
|
set output-meta on
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Tämän jälkeen komentotulkki huolii 8-bittiset merkit ja
|
|
näyttää ne oikein.
|
|
|
|
bash lukee käynnistyessään useita eri tiedostoja. <tt/
|
|
.profile/, <tt/ .bash_login /ja <tt/ .bash_profile /luetaan ainoastaan
|
|
sisäänkirjoittautumisen (login) yhteydessä; <tt/
|
|
.bashrc /taas suoritetaan aina kun bash käynnistyy (myös
|
|
esim. xterm-ikkunassa).
|
|
|
|
<sect1> tcsh <label id="tcsh">
|
|
|
|
<p> tcsh käyttää lokaaliasetusta LC_CTYPE. Tee
|
|
kotihakemistoosi tiedosto <tt> .tcshrc</tt>, ja laita sinne rivi
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
setenv LC_CTYPE finnish.iso88591
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Huomaa, että RedHat 2.1:n mukana tuleva tcsh ei jostain
|
|
syystä toimi 8-bittisten merkkien kanssa oikein. Voit joko
|
|
kääntää tcsh:n itse, tai kopioida
|
|
tcsh-binäärin esim. Slackware 3.0:sta.
|
|
|
|
<sect1> emacs <label id="emacs">
|
|
|
|
<p> Tee tai editoi kotihakemistossasi tiedostoa <tt> .emacs</tt>. Laita
|
|
sinne rivit:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
(standard-display-european 1)
|
|
(set-input-mode (car (current-input-mode))
|
|
(nth 1 (current-input-mode))
|
|
'accept-8bit-input)
|
|
(require 'iso-syntax)
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Huomaa, että GNU Emacs 19.25, joka on mm. Slackware-jakelun
|
|
versiossa 2.0.0, on rikki eikä eurooppalaisten merkkien tuki
|
|
toimi. Jos käytät tätä versiota, poista se ja
|
|
asenna uudempi versio. Myös emacs 19.30 toimii väärin
|
|
jos se on käännetty vanhalla gcc:llä (esim. 2.6.3).
|
|
|
|
|
|
<sect1> telnet <label id="telnet">
|
|
|
|
<p> Luo kotihakemistoosi tiedosto <tt/ .telnetrc /ja tee sinne oma
|
|
rivi kullekin koneelle johon otat yhteyttä telnetillä.
|
|
Rivillä on koneen nimi sekä komento <tt/ set outbinary/. Jos
|
|
esim. otat yhteyttä koneeseen masina paikallisessa verkossa
|
|
sekä koneeseen hissi.kone.fi Internetin yli, <tt>
|
|
.telnetrc</tt>-tiedostosi pitäisi näyttää
|
|
tältä:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
masina set outbinary
|
|
hissi.kone.fi set outbinary
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Voit myös antaa käynnistettäessä option <tt/ -8 /
|
|
tai asettaa binäärimoodin telnet-istunnon aikana painamalla
|
|
telnetin escape-merkkiä (ei ESC-näppäin vaan telnetin
|
|
escape character, oletuksena <tt/ C-] /joka löytyy yleensä
|
|
näppäilemällä Ctrl-5) ja antamalla komennon.
|
|
Ks. <tt/ man telnet/.
|
|
|
|
|
|
<sect1> rlogin <label id="rlogin">
|
|
|
|
<p>
|
|
rlogin-komennossa pitää antaa optio <tt/ -8 /jotta 8-bittiset
|
|
merkit kulkisivat yhteyden läpi. Ks. <tt/ man rlogin/.
|
|
|
|
|
|
<sect1> joe
|
|
|
|
<p> joe tarvitsee option <tt/ -asis /jotta se kohtelisi merkkejä
|
|
8-bittisinä.
|
|
|
|
Poista välilyönti joerc-tiedostosta sen rivin alusta, jolla
|
|
lukee <tt/ -asis/. Kaikkien käyttäjien yhteinen
|
|
joerc-tiedosto on yleensä <tt> /usr/lib/joe/joerc </tt>ja
|
|
käyttäjäkohtainen tiedosto <tt>
|
|
$HOME/.joerc</tt>.
|
|
|
|
|
|
<sect1> less
|
|
|
|
<p>
|
|
Aseta ympäristömuuttuja LESSCHARSET arvoon latin1:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
export LESSCHARSET=latin1
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
tai vastaava C-shellin komento.
|
|
|
|
<sect1> irc
|
|
|
|
<p>
|
|
|
|
<em> Tämän kirjoitti Jani Tammi (jantam@utu.fi).</em>
|
|
|
|
Laita <tt> .ircrc</tt>-tiedostoon rivi:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
set eight_bit_characters on
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Tämän lisäksi saatat tarvita myös komennon
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
/set translation latin_1
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Huomaa, että tämä komento annetaan irc:issä,
|
|
eikä sitä kirjoiteta <tt> .ircrc</tt>-tiedostoon.
|
|
|
|
<sect1> elm <label id="elm">
|
|
|
|
<p>
|
|
Laita tiedostoon $HOME/.elm/elmrc seuraavat rivit:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
charset = iso-8859-1
|
|
displaycharset = iso-8859-1
|
|
textencoding = 8bit
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<sect1> pine <label id="pine">
|
|
|
|
<p> Laita tiedostoon <tt> /usr/local/lib/pine.conf </tt>tai <tt>
|
|
$HOME/.pinerc </tt>seuraava rivi:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
character-set=ISO-8859-1
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<sect1> TeX <label id="tex">
|
|
|
|
<p>
|
|
Suomalaiset aakkoset ja tavutuksen saa TeXissä toimimaan
|
|
parhaiten käyttämällä babel-pakettia, joka on siis
|
|
syytä valita asennettavaksi TeXiä asennettaessa.
|
|
|
|
TeXistä on kaksi Linux-järjestelmissä yleisesti
|
|
käytettyä jakelua: NTeX ja teTeX. NTeX tulee Slackwaren ja
|
|
teTeX RedHatin mukana. teTeX on näistä helpompi
|
|
konfiguroida.
|
|
|
|
TeXin hakemistopolut ja konfigurointi vaihtelevat jakelusta toiseen.
|
|
Voit joutua tekemään asiat jakelusta riippuen hyvinkin
|
|
paljon tästä ohjeesta poikkeavalla tavalla.
|
|
|
|
<sect2> NTeX
|
|
|
|
<p>
|
|
<em>Tässä opasti Tuomas Aura (Tuomas.Aura@hut.fi):</em>
|
|
|
|
LaTeXissa (2e) ei ole valmiina suomenkielistä tavutusta, vaan se
|
|
on käännettävä itse. Tämä tapahtuu
|
|
seuraavasti (root-käyttäjänä):
|
|
|
|
<itemize>
|
|
<item> Etsi tiedosto <tt/ language.dat /(Slackwaren NTeXissä <tt>
|
|
/usr/lib/texmf/tex/latex/cfg/language.dat</tt>)
|
|
ja editoi sitä. Valitse enintään 4 kieltä
|
|
ja poista niiden edestä kommenttimerkki %.
|
|
Slackware 3.0:n NTeX:issä on kielen nimi "finnish"
|
|
kirjoitettu väärin: "finish". Tämä
|
|
on syytä korjata (tiedoston <tt/ hyphen.finish/
|
|
nimessä se ei haittaa).
|
|
|
|
<item> Samassa hakemistossa on <tt/ lthyphen.cfg /joka on korvattava
|
|
babel-versiolla:
|
|
<tscreen><code>
|
|
rm lthyphen.cfg
|
|
ln -s lthyphen.babel lthyphen.cfg
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<item> Poista tavutuksen amerikkalainen oletustiedosto:
|
|
<tscreen><code>
|
|
rm /usr/lib/texmf/tex/tex/macros/hyphen.tex
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<item> Etsi tiedosto <tt/ latex.ltx /ja mene samaan hakemistoon
|
|
(NTeXissä <tt> /usr/lib/texmf/tex/latex/latex-base</tt>). Aja <tt/ initex/:
|
|
<tscreen><code>
|
|
initex latex.ltx
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<item> Näin syntyy tiedosto <tt/ latex.fmt/. Kopioi se LaTeXin
|
|
ini-hakemistoon, esim. NTeXissä:
|
|
<tscreen><code>
|
|
mv latex.fmt /usr/lib/texmf/ini/
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
</itemize>
|
|
|
|
Nyt pitäisi suomen tavutuksen toimia, kunhan dokumentin otsikot
|
|
ovat kunnossa.
|
|
|
|
<sect2> teTeX
|
|
|
|
<p>
|
|
teTeX:in konfigurointi on helppoa:
|
|
|
|
<itemize>
|
|
<item> Ajetaan <tt/ texconfig/
|
|
<item> Valitaan valikosta HYPHEN
|
|
<item> Editori aukeaa editoimaan <tt/ language.dat/-tiedostoa,
|
|
poistetaan kommentti sen rivin alusta, jossa lukee <tt/ finnish/
|
|
<item> Uusi LaTeX-formaatti luodaan automaattisesti
|
|
</itemize>
|
|
|
|
<sect2> LaTeX-otsikot
|
|
|
|
<p>
|
|
Suomalaisen LaTex-dokumentin alkuriveillä pitäisi lukea jotain
|
|
tämän tapaista:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
\documentclass[a4paper,finnish]{article}
|
|
\usepackage{t1enc,isolatin1,babel}
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
LaTeX2e <1994/12/01> -formaatilla ja uudemmilla toimii myös
|
|
hienompi ratkaisu:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
\documentclass[a4paper, finnish]{article}
|
|
\usepackage{babel}
|
|
\usepackage[latin1]{inputenc}
|
|
\usepackage[T1]{fontenc}
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Näillä otsikoilla pitäisi suomalaisen tavutuksen ja
|
|
kirjainten toimia oikein, mikäli TeX-jakelu on asennettu ja
|
|
konfiguroitu oikein. Tässä ei neuvota LaTeX-dokumenttien
|
|
tekemistä tarkemmin. Jukka Korpelan TKK:lle tekemästä
|
|
Tex-ohjeesta [<ref id="texref" name="texref">] voi olla apua.
|
|
|
|
<sect> Posti, nyyssit ja 8-bittiset merkit <label id="mai">
|
|
|
|
<sect1> Perusratkaisu: 8-bittiset merkit viesteihin
|
|
|
|
<p> Posti- ja nyyssiviesteissä (USENET news ja vastaavat
|
|
paikalliset järjestelmät) on järkevintä
|
|
lähettää 8-bittisiä ISO Latin1-skandeja silloin
|
|
kun kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.
|
|
|
|
Postiohjelmat kuten elm ja pine näyttävät Latin1-merkit
|
|
oikein, kun ne on konfiguroitu sovellusten kohdalla kuvatulla tavalla
|
|
(ks. kohdat <ref id="elm" name="elm"> ja <ref id="pine" name="pine">).
|
|
Jäljellä on kuitenkin vielä yksi ongelma: miten saada
|
|
postissa mitä kummallisimmissa muodoissa tulevat viestit
|
|
ISO-8859-1:n mukaisiksi?
|
|
|
|
8-bittiset ISO Latin1-merkit kirjoitetaan viestiin sellaisenaan ja
|
|
viestin otsikossa ilmoitetaan, että sisältö on
|
|
8-bittistä tekstiä. Tämä tapahtuu
|
|
liittämällä lähteviin viesteihin seuraavat
|
|
MIME-standardin [<ref id="rfc1521" name="RFC1521">] mukaiset
|
|
otsikot. Tämä edellyttää, että kaikki
|
|
viestiä välittävät koneet kykenevät
|
|
käsittelemään 8-bittistä tietoa viestin rungossa.
|
|
Suomi on jo jokseenkin läpeensä 8-bittinen, mutta
|
|
erityisesti USA:sta löytyy vielä runsaasti 7-bittisiä
|
|
postijärjestelmiä, jotka ovat postistandardin RFC822
|
|
mukaisia [<ref id="rfc822" name="RFC822">]. Näiden kanssa
|
|
on yleensä tyydyttävä käyttämään
|
|
QP-koodausta (ks. <ref id="qp" name="MIME Quoted Printable-koodaus">).
|
|
Tavallisesti seuraavat otsikot ja 8-bittiset merkit kuitenkin
|
|
riittävät:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
Mime-Version: 1.0
|
|
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
|
|
Content-Transfer-Encoding: 8bit
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
Esim. elm-ohjelmassa nämä otsikot laitetaan tiedostoon <tt>
|
|
$HOME/.elm/elmheaders</tt>. emacs-pohjaisilla posti- ja
|
|
nyyssisovelluksilla asetus tapahtuu helpoiten laittamalla seuraavat
|
|
rivit <tt/ .emacs/-tiedostoon:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
(setq mail-default-headers "Mime-Version: 1.0\n\
|
|
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1\n\
|
|
Content-Transfer-Encoding: 8bit\n")
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
<sect1> MIME Quoted Printable-koodaus <label id="qp">
|
|
|
|
<p> Yleisin ongelma viestien vastaanotossa ovat MIME Quoted Printable
|
|
-koodatut merkit [<ref id="rfc1521" name="RFC1521">].
|
|
Näitä kutsutaan usein sattuvasti myös nimellä
|
|
Quoted Unreadable.
|
|
|
|
QP-koodattuja viestejä ei kannata lähettää, jos
|
|
8-bittisten merkkien lähettäminen sellaisenaan vain on
|
|
mahdollista, koska varsin monet lukijat n=E4kev=E4t QP-viestit
|
|
t=E4m=E4n n=E4k=F6isin=E4. QP-koodatut - samoin kuin kokonaan
|
|
binääridataa sisältävät Base64-koodatut
|
|
viestit - saa purettua lukukelpoisiksi metamail-ohjelmalla [<ref
|
|
id="metamail" name="metamail">]. metamail tulee valmiina ainakin
|
|
RedHat 2.1-jakelun mukana.
|
|
|
|
elm (ainakin versio 2.4 PL24) osaa käyttää metamailia
|
|
suoraan, mikäli metamail on polun varrella eli ajettavissa.
|
|
emacs-pohjaiset posti- ja nyyssisovellukset saattavat tarvita tiedon
|
|
metamailin sijainnista <tt/ .emacs/-tiedostossa esim. näin:
|
|
|
|
<tscreen><code>
|
|
(setq metamail-program-name "/usr/local/bin/metamail")
|
|
</code></tscreen>
|
|
|
|
|
|
<sect> Aiheeseen liittyvää materiaalia <label id="vii">
|
|
|
|
<p>
|
|
Seuraavat dokumentit voivat olla hyödyllistä luettavaa
|
|
näiden ongelmien kanssa painiessasi:
|
|
|
|
<enum>
|
|
|
|
<item> <label id="skandit">
|
|
[skandit]
|
|
|
|
<bf/Suomalaiset merkit tietokoneissa/, Timo Kiravuo:
|
|
|
|
<url url="http://www.nixu.fi/~kiravuo/skandit.html">
|
|
|
|
<item> <label id="isolatin1">
|
|
[ISO-latin1]
|
|
|
|
<bf/ISO-Latin-1-merkistöstä/, Jukka Korpela:
|
|
|
|
<url url="http://www.hut.fi/~jkorpela/ISO.html">
|
|
|
|
<item> <label id="texref">
|
|
[texref]
|
|
|
|
<bf/TeX-ladontaohjelma/, Jukka Korpela:
|
|
|
|
<url url="http://www.hut.fi/~jkorpela/softa/tex.html">
|
|
|
|
<item> <label id="danishhowto">
|
|
[danish]
|
|
|
|
<bf/Danish-HOWTO/, Thomas Petersen:
|
|
|
|
<url url="http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/Danish-HOWTO">
|
|
|
|
<item> <label id="germanhowto">
|
|
[german]
|
|
|
|
<bf/German-HOWTO/, Thomas Ploss:
|
|
|
|
<url url="http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/German-HOWTO">
|
|
|
|
<item> <label id="rfc822">
|
|
[RFC822]
|
|
|
|
<bf/Format of Internet Text Messages/, David Crocker:
|
|
|
|
<url url="http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc822.txt">
|
|
|
|
<item> <label id="rfc1521">
|
|
[RFC1521]
|
|
|
|
<bf/MIME, Part One: Format of Internet Message Bodies/,
|
|
N. Borenstein & N. Freed:
|
|
|
|
<url url="http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1521.txt">
|
|
|
|
<item> <label id="rfc1522">
|
|
[RFC1522]
|
|
|
|
<bf/MIME, Part Two: Message Header Extensions/, K. Moore:
|
|
|
|
<url url="http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1522.txt">
|
|
|
|
|
|
<item> <label id="metamail">
|
|
[metamail]
|
|
|
|
<bf/Metamail-ohjelma/:
|
|
|
|
<url url="ftp://ftp.funet.fi/pub/unix/mail/metamail/mm2.7.tar.Z">
|
|
|
|
<item> <label id="linuxdoc">
|
|
[linuxdoc]
|
|
|
|
<bf/Linuxdoc-SGML/, Matthew D. Welsh:
|
|
|
|
<url url="ftp://ftp.funet.fi:pub/mirrors/sunsite.unc.edu/pub/Linux/utils/text/linuxdoc-sgml-1.4.tar.gz">
|
|
|
|
<item> <label id="unixhelp">
|
|
[unixhelp]
|
|
|
|
<bf/UNIXHelp for Users/, University of Edinburgh:
|
|
|
|
<url url="http://unixhelp.ed.ac.uk/">
|
|
|
|
<item> <label id="faqs">
|
|
[faqs]
|
|
|
|
<bf/FAQ Collection/, Thomas Fine:
|
|
|
|
<url url="http://www.cis.ohio-state.edu/hypertext/faq/usenet/FAQ-List.html">
|
|
|
|
</enum>
|
|
|
|
</article>
|